tiistai 29. huhtikuuta 2014

Koodaustunti

Perjantaina olin jo kokeillut koulumme ykkösten kanssa Koodaustunti-sivustoa. Siitä innostuneena kakkosilla oli ihan sama sisältö omalla TVT-tunnillaan tällä viikolla.
 
Tässä on koodaustunnin sivuilta kopioitua tekstiä:
 
"Koodaustunti on yhden tunnin mittainen johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, joka toteutetaan haluamanasi ajankohtana. Koodaustunnin tarkoituksena on tutustuttaa "koodaamiseen" ja tehdä sitä arkipäiväiseksi. "
 
 
Koodaustunti-sivulla on kaksikymmentä tehtävää, joissa pelaajan pitää keksiä, millä kehoituksilla pelihahmo siirtyy oikeaan paikkaan. Esimerkiksi "siirry eteenpäin" tai "käänny vasempaan".
 
Jotain häikkää sivuston suomennoksissa vielä on, sillä kehoitteet tulivat milloin milläkin kielellä. Tehtävissä pystyi kuitenkin etenemään ymmärtämättä ohjeita. Onneksi nuo koodikehoitteet olivat aina suomeksi.



 
Kakkoset pelasivat pareittain, sillä koneita ei riitä kaikille. Opettajana valvoin, että kaikki saivat vuorotellen käyttää hiirtä ja että parit miettivät yhdessä juttuja.


 




 
Minun pöydälläni sijaitsevalla koneella pelaavien oppilaiden sivu näkyi valkokankaalla. Kehoitin välillä kaikkia katsomaan siitä, kun selitin jonkin kohdan.

 
Yksi oppilaspari toiselta luokalta pääsi läpi kaikki kaksikymmentä tehtävää. Me kaikki pelasimme kirjautumatta, joten omia tehtäviä ei pääse jatkamaan myöhemmin.

 
Koodaustunnilla on paljon nimekkäitä yhteistyökumppaneita:  

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Hiirimutaattori

Kakkosluokkalaiset opettelivat viime viikolla tietoturva-asioita Hiirimutaattorin avulla. Hiirimutaattori on osa Pelastakaa lapset ry:n nettiturvallisuustoimintaa.
 
 
Heijastin ensin sivun valkokankaalle.
 

 
Selitin, miten hiiren ulkoasua voi muokata. Käytettävissä on "ilmaisia" ominaisuuksia, mutta myös lukon takana olevia.

 
Sanoin vielä, että vaikka oppilaspari saisikin vapaasti käytettävillä ominaisuuksilla kootuksi kivannäköisen hiiren, haluan heidän silti käyvän katsomassa kaikki lukon takana olevat jutut.
 
Osa oli helppoja, osa herätti paljonkin keskustelua.
 



 
 



 
Luokassani on oppilasverkon mustavalkotulostin. Tulostimme sillä jokaiselle kotiinvietäväksi oman hiirimutaation. Eipä värittömyys tuntunut harmittavan, oppilaat olivat silminnähden iloisia paperitulosteensa ääressä.


Itse tehty peli netissä

Kakkoset tekivät tänään aamulla itse pelejä Internettiin.  Käytimme Classtools.net -sivua, jossa on pelientekokone. Pelisivu on englanninkielinen, mutta se ei tahtia hidasta.
 
Näytin ensin dataprojektorin avulla, miten pelejä oikein tehdään.
 
Ensin keksitään pelille nimi.

 
Seuraavaksi pitää keksiä vähintään kymmenen kysymystä. Sanoin, että kannattaa tehdä matikantehtäviä, jotta niiden kirjoittamiseen ei mene kovin paljoa aikaa. Pelin saa luotua siis vasta kymmenen kysymyksen ja vastauksen jälkeen.
 
 
Se piti kysymyksiä luodessa muistaa, että kysymyksen ja vastauksen väliin pitää tehdä *-merkki, siis tähtimerkki, ei "on yhtäsuuri kuin" -merkkiä. Tai voisi siinä itseasiassa olla sekin, mutta näin: 3+5=*8, jolloin kysymys näkyisi pelissä muodossa 3+5= ja eri vastausvaihtoehdot leijuisivat ympärillä.
 
Sen kerroin myös, ettei kannata laittaa kahta sellaista kysymystä, joilla on ihan sama vastaus. Ohjelma kun ei tiedä, kumpi nelonen on laskun 2+2 ja kumpi lasku 6-2 vastaus!
 
 
 

 
Kun kymmenen kysymystä tai laskua oli valmiina, oppilaat kutsuivat minut paikalle. Loin pelin alareunan OK-nappulasta, jonka jälkeen se avautui uudelle sivulle. Kopioin sen jälkeen pelin osoitteen ja kävin lisäämässä sen luokan omien Peda.net -sivujen linkkeihin.
 
 
Ja sitten pelattiin. Jokaiseen kysymyssarjaan voi valita viidestä erilaista pelistä jonkun.
 
 
Kaikki pelasivat ensin omilla kysymyksillään ja vastauksillaan, mutta sen jälkeen muidenkin tekemiä pelejä. Mukava tunti!




keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Hauskoja sivuja

Olen koonnut kakkosten omalle sivulle erinäisiä linkkejä hyville ja turvallisille pelisivuille, joilla he voivat ajoittain vierailla koulussakin ja erityisesti kotoa käsin. 

Yllä olevan linkin kautta löytyvät linkit teidän muidenkin käyttöön! Käykää katsomassa!




Tekstinkäsittelyä

Välillä on hyvä palata ihan yksinkertaisiin asioihin TVT-tunneillakin. Kakkosluokkalaiset kirjoittivat tarinoita tällä kertaa tietokoneilla. Käsinkirjoittaminen on mielestäni hyvin tärkeää ja kehittää monia taitoja. Mutta joskus on tavattoman motivoivaa saada tuotettua kauniin näköistä tekstiä, jos oma käsiala sattuu olemaan vähän kulmikkaampi. Ja on helpottavaa, kun tekstinkäsittelyohjelma ilmoittaa väärin kirjoitetuista sanoista. Ainakin meidän kakkosluokkalaisemme innostuivat tästä kirjoitustunnista kovasti!
 

tiistai 28. tammikuuta 2014

Sarjakuvia

Huh, onpas hurahtanut aikaa edellisestä kirjoituksestani tänne. Olen ottanut säännöllisesti kuvia tvt-tunneilla, mutta niin vain on käynyt, etten ole ennättänyt istua kirjoittamaan.

Nyt tammikuussa kakkoset ovat tehneet sarjakuvia. Sarjakuvien tekemiseen on monenlaisia sovelluksia, mutta minä päätin yrittää käyttää aivan perustyökaluja. Näin se tapahtuu:

1. Tein Wordillä sarjakuvan suunnittelupohjan, jossa on kuusi tyhjää ruutua.
2. Oppilaat muodostivat parit ja saivat suunnittelupohjan eteensä.
3. Oppilaat miettivät hetken ja alkoivat piirtää ihan tikku-ukko -periaatteella sarjakuvansa ruutuja.



4. Tähän astinen oli vienyt aikaa noin 30 minuuttia. Kun suunnitelma oli valmis, tai ainakin 2-3 ensimmäistä ruutua, siirtyi työpari tietokoneelle.
5. Oppilaat avasivat Paint-ohjelman. Yksi sillä piirretty kuva vastaa aina yhtä sarjakuvan ruutua, eli jokaisella työparilla oli 6 kuvaa piirrettävänä.




6. Kuvat tallennettiin verkkoasemalle luokan kansioon tyyliin matti ja maija 1, matti ja maija 2 jne.
7. Kuvia piirrettiin Paintillä 2-3 oppituntia.
8. Valmiit kuvat siirrettiin opettajan kanssa Word-dokumenttiin. Kuva pienennettiin sopivaksi. Kuvaa käsiteltiin sen verran, että siihen lisättiin mustat reunat.
9. Wordissä kuvaan lisättiin puhekuplia, joihin oppilaat kirjoittivat tai sanelivat tekstit.
10. Sarjakuvan yläreunaan kirjoitettiin sarjakuvan nimi ja alareunaan sen tekijät.
11. Jokaiselle oppilaalle tulostettiin luokassa mustavalkotulostimella kotiin vietävä kopio. Kaikki sarjakuvat tulostettiin värillisinä luokan seinälle.
12. Ajatus on tulostaa vielä jokaiselle sarjakuvakirja, jossa on luokan kaikki tuotokset koottuna yhteen.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ekapeli

Koulumme eskarit ja ekaluokkalaiset aktivoituivat viime viikolla Ekapelin suhteen, joten päätin tarkistaa kakkosluokan tilanteen. Olin autuaasti unohtanut oman salasanani, mutta sain sen nopeasti sähköpostiini.
 
Olin lisännyt nämä nykyiset tokaluokkalaiset jo viime lukuvuonna jo Ekapelin pelaajiksi. Luvat perheiden kanssa oli siis hoidettu jo silloin. Ainoastaan yksi uusi oppilas oli ilman tunnuksia. Tulostin hänelle kotiinvietäväksi esitteen ja lupalapun.
 
Muutin samalla ryhmän nimen ekaluokkalaisista tokaluokkalaisiksi ja tulostin itselleni paperin, jossa näin kunkin pelaajatunnuksen, eli oppilaan valitseman kummituksen, prinsessan, avaruusmiehen tai jonkin muun. Vähän huoletti, miten kirjautuminen sujuu monen kuukauden tauon jälkeen, mutta kaikki meni hyvin. Olin jo edellisellä viikolla lisännyt jokaisen koneen näytölle pikakuvakkeen Ekapelin sivulle. Kirjoitin jo ennen tunnin alkua oman sähköpostiosoitteeni ja salasanani jokaiselle koneelle. Se tässä on työlästä! Meitä on monta eri opettajaa käyttämässä samaa ohjelmaa näillä samoilla koneilla, joten en oikein kaiketi voi vain tallentaa salasanaa.


Oppilaat löysivät hienosti oman pelaajahahmonsa ja kirjoittivat pelaajatunnuksensa. Ja niin päästiin taas pelaamaan. Eroa kevääseen oli se, että lapset menivätkin nyt jo Sujuvuus-peliin. En ollut ihan varma, onko se jo liiankin vaikeaa joillekin, mutta hyvin kaikki selviytyivät. Tosin heikoimmat lukijat olivat aika kovilla ja liikehtivät vähän levottomasti jakkaroillaan yrittäessään lukea ja ymmärtää lukemansa.

Puolessa välissä, eli noin 20 minuutin jälkeen, vaihdettiin oppilasta. Lapset istuivat koneilla siis pareittain. Osa teki tehtäviä yhteistyössä, kuulokkeet jakokappaleen avulla molempien korvilla. Jossain tapauksissa taas vuoroaan odottava mietti selvästi ihan muita juttuja. Ja se vielä ilman vanhempien lupaa oleva oppilas pelasi kirjautumatta, eli myös hän pääsi kokeilemaan tehtäviä.

Ekapelin tehtävät ovat sen verran haastavia, että 20 minuuttia on ihan hyvä aika tehdä. Täysi oppitunti olisi varmaankin liian pitkä aika jaksaa keskittyä.